torstai 6. helmikuuta 2020

Oi elämän kevät!

Kaupungin kadut täyttyvät kuorma-auton tööttäyksistä.
Nuorten huudoista.
Elämä, täältä tullaan!
Juuri nyt tuntuu vahvalta, villiltä ja vapaalta.
Kaikki on mahdollista.
Mikään ei ole mahdotonta.
Kuorma-auton lava on täynnä energiaa.
Pulppuavaa ja räiskyvää.
Elämänilo täyttää meidät muutkin.

Joskus minäkin seisoin siellä.
Olo oli kaikkivoipa.
Ja koko päivä niin tärkeä.
Miten siitä voi olla jo niin kauan?
Kun muistan yksityiskohdatkin.
Mitä nämä vuodet ovatkaan tuoneet tullessaan?
Hyvää ja huonoa.
Tähtisadetta ja pohjamutia.
Enkä ole valmis vieläkään.
Koskaan.

Abit!
Silloin juhlitaan kun on juhlan aika.
Toivon teidän jokaisen elämään
sopivan coctailin rentoutta ja sisukkuutta.
Kippis!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti